Olin syksyllä 2 viikkoa Belgradissa Real Presence 10 nimisessä tapahtumassa. Se sisälsi workshopin, luentoja ja oppilaiden presentaatioita (klo 15.30-20.00 ). Osallistujia oli tullut eripuolilta maailmaa, mutta iso osa oli euroopasta.
Ennen luentoja tai niiden jälkeen oli aikaa tehdä omia töitä (workshoppia) tulevaa näyttelyä varten. Paikkoja taisi olla n.4 eri. Valitsin Military Museumin, koska pidin sen tunnalmasta eniten (tosin se oli myös hankalin paikka). Aluks luulin, että sillä oli jokin erillinen tila, missä olisi ohjattu workshop, mutta ei siellä ollut varsinaista työpajaa, vaan useimmat työstivät heidän töitä galleriatiloissa, mihin he olivat työnsä suunnitellut.
Military Museum
Museon näyttelutilat. Tuli mieleen heti Suomenlinnan tunnelit isommassa koossa.
Vaikka yleistiedotteessa mainittiinkin, että tapahtuma hankkisi töiden materiaalit, niin meidän pitikin hankkia ne itse. Tämä asia sai minut muuttamaan alkuperäistä ideaani, joten säästäjänä vähensin materiaalieni määrää, ja päädyin käyttämään enimmäkseen teippiä. Tosin liikaa aikaa meni siihen, että tajusin ohjatun työpajan ja materiaalin puuttumisen (ainakin omalta osaltani).Aikaa meni myös siihen, kun ideoin uudelleen työtäni, koska tapahtumassa mentiin käsitetaiteen teemalla ja yleensä aihe liitty jollain tavalla Belgradiin. Nämä toivat lisää haastetta minulle. Viikko oli aika lyhyt aika tutustua yhtään sen syvällisemmin Belgradiin, ja ainoa mitä sieltä tiesin, oli se, että siellä oli ollut sota 10-vuotta sitten(halusin välttää korneja angstijuttujen tekemistä, joten en uskoltanut puuttua siihen).
Alkuperäinen suunnitelma ennen matkaa "Proposing".
Näyttelyyn tulevassa teoksessani päätin kartoittaa Belgradia omalla tavallani siten, että tein sen figuurin, mihin tulisi juonellisella peitettävä liimapinta. Kiersin eri paikoissa kaupunkia keräten paikallisena avohoitopotilaana maata, roskaa, lehtia julisteita mainoksia. Aina siitä paikasta mistä olin poiminut nämä roskat, piirsin sieltä "maamerkit" ylös, esim. pulun tai roskiksen (koska en osannut lukea paikkojen nimiä). Kerättynäni tarpeellisen määrän materiaalia hahmoa varten, rupesin liimailemaan niitä kiinni siihen. Mutta sitten huomasin, että maa mistä olin poiminut asioita, oli ollut liian kosteaa, joten suurin osa maasta ja mullasta ei pysynyt kiinni karttamiehessä. Hahmon kuorruttamisessa minun piti turvautua enimmäkseen julisteisiin, mitä olin repinyt kaupungilta, maamerkki piirroksiini, pudonneisiin puunlehtiin, mainoksiin ja bussilippuihin. Kartasta tuli hyvin epämääräinen figuurin pinnalla. Halusin työlleni hyvän nimen, koska en halunnut antaa mitään "map of Belgrad" tasoista, mutta silti halusin, että nimi yhdistettäisiin karttaan. Sain yhdeltä amerikkalaiselta hyvän ehdotuksen, mikä oli "cartography", eli latinaks se tartkoittaa karttaa sekä kartoittaa, ja molemmat sopivat mainiosti työhön.
Työstin omaa työtäni osittain hostellihuoneessa, koska kukaan ei nauttinut teipin repimisen äänestä galleriatiloissa(ja yksi poika oli luullut, että joku repii hotellihuoneessamme tapettia). Loppuosan työstä kasasin Military museossa paikan päällä.
Figuurin vartalon osat otin itsestäni teipin avulla. (Kauhee eripari miehen käsi).
Ja kiedoin sen teipin aina liian tiukalle.
Työskentely jatkui hostellistta. Kuvassa valmiita ruumiin osia.
Kokeilen sovittaa valmiita paljoja yhteen. Jotkut kohdat otin itsestäni tuplana tai triplana, koska en tahtonut tehdä hahmosta suoraa teippiklooniani.
Kokoaminen ja kartan kasaaminen Military museossa.
Puolivahingossa syntynyt korva-kypärä-naamio. Aion varmaan hyödyntää tätä yhdessä hahmossani.
Siimoilla viritetty ja kiristetty figuurin uusi ryhti.
Avajaispäivänä hahmo hilattiin ylös siimalla.
Aluksi minun piti saada toinen siistimpi pimeä huone, mutta siitä piti luopua, koska en ylettänyt kattoon eikä paikassa ollut tikkaita(ainakaan meille). Mutta sain ripustettua karttamiehen siihen huoneeseen, missä olin aikaisemmin työskennellyt sen kanssa(kiitos itävaltalaisen pojan niksin, joka näytti, kuinka saadaan jokin kiinni suht korkealle). Toinen viimehetken ongelmista oli se, että en saanutkaan kohdevaloja figuurilleni, kiitos byrokratian. Joten minulla oli noin 45-30 minuuttia aikaa saada hankittua valot siihen ennen avajaisia, koska muuten se olisi ollut täysin pimeässä tai paljastavan hehkulampun alla(joka valaisi kaikki romut ympäriltä). Päätin mennä ostamaan nopeasti taskulamppuja. Aluksi ajatteli valaista niillä hahmon alapuolelta, kunnes kokeilin laittaa lamppuja hahmon sisään, ja se toimikin mainiosta. Pääsin näyttelytiloista valmiina ulos 10 minuuttia ennen avajaisia. Oli kyllä tosi huojentunut olo.
Näyttelytilan sisäänkäynti.
"Cartography" Kuva©Ilari Hautamäki
Eli työ valmiina. Siitä näkyi todellisuudessa hiukan enemmän, mutta kuvattavana kohteena se oli melko haasteellinen. Olin ihan super väsynyt tuona iltana, mutta ihmiset oli tykännyt työstäni.
"Jäähyväiset"
Näyttely kesti vain yhden illan, ja työ piti viedä pois seuraavana päivänä. Taittelin sen kasaan, ja pistin sille faarao-tyylisen hautausasennon, jotten sen kuljettaminen olisi helpompaa.
"Hautausmaa"
Rahtasin työtä jätesäkissä puiston halki roskikseen, koska en sen koon vuoksi voinut ottaa sitä mukaan Suomeen.